sunnuntai 4. toukokuuta 2008

Tuulitunneli

Alkuviikosta työpaikallani pidettiin valokuvaussessio. Henkilökuntaa kuvattiin tulevia tarpeita varten. Minut myös. Siinä kuvaustilanteessa huomasin etten todellakaan ole sinut uusien tuuttieni kanssa. Olen röhnöttänyt vuosikaudet ties missä huonoissa asennoissa ja en oikein tiennyt miten päin olisin siinä kuvassa ollut. Tuli vaivautunut ja epämiellyttävä olo. Tuntui, etten osaa hahmottaa itseäni, millainen olen, minkä kokoinen olen.

Eilen telkkarista tuli teinikomedia, jonka olen nähnyt aikaisemminkin, joten pystyin mielenkiintoisen juonen sijasta keskittymään oleellisempiin asioihin, kuten rintavakoon. Nuori tyttö yritti tyrkyttää itseään pääosan esittäjälle, kaksi hyvinmuodostunutta, ehkä C-kuppia edustavaa rintarauhasta olla öllöttivät rintaliiveissä ja eivät tehneet minkäänlaisia yrityksiä poistua liiveistä, vaikka tyttö kiemurteli menemään hyvin monipuolisia asentoja käyttäen.

Hänellä ei ollut silikoneja vaan aivan normaalit nuoren naisen rinnat joita oli mitä ilmeisemmin kohdeltu hyvin. Heidän kasvuaan oli tuettu ja heillä oli hyvä itsetunto.

Mitäs tästä sitten seurasi? Minun piti myös testailla eri asennoissa uusien tuuttien paikallaan pysymistä. Teinielokuva sai jäädä tärkeämpien puuhien varjoon.

Kun olin saanut tarpeekseni tuuttien kanssa väsäämisestä, innostuin verannan siivouksesta. Puin päälleni topin, ilman rintaliivejä (tietenkin) ja tuumasta toimeen.

Se iloinen puoli puuhassa oli, että verannan ikkunat aukeavat suoraan naapurin keittiöön ja pihalle. Uudet tuutit tuli puolivahingossa esiteltyä naapurille ja hänen vierailleen. Jotta asiaan ei olisi jäänyt mitään epäselvyyksiä, pesin vielä antaumuksella ikkunatkin.

Olipa muuten helppoa, kun tuuletus uusien tuuttien alla sujuu kuin tuulitunnelissa konsanaan. Ilmavirran käyvät sekä rintavaossa että rintojen alla.

Naapurissani muuten asustaa urheilijanuorukainen ja hänen pihansa on yleensä täynnä muita urheilijanuorukaisia. Harmi. Se on kesällä aina niin kiusallista, kun joutuu pakosti katselemaan leikkisiä, ulkopelejä pelaavia urheilullisia vähäpukeisia nuoria miehiä. Tosi harmi! Niin ikävää ajanvietettä että!

Mutta takaisin kuolaamisesta omaan kroppaan: totuuden nimissä on sanottava, että onneksi tuutit ovat jo laskeutuneet luonnollisempaan asentoon ja niiden alla pysyy kynä.

HEI, piti kokeilla! Ei muuten pysy! Voi ei! Ennen oli niin kiva vitsailla vanhasta kunnon kynätestistä; siitä kuinka rintojeni alla pysyisi penaalikin ja nyt ei pysy edes kynä. Pluts se putosi lattialle, kun äsken kokeilin.

Kylläpä minulla on paljon mielekästä tekemistä elämässäni! :)

Ei kommentteja: